Viime kerrasta on aikaa. Ollaan chillailtu huolella ja oltu kamelisafarilla. Mulla on myos syysta tai toisesta ollut Delhibelly, joka on aina viime hetkillaan palannut takaisin entista voimakkaampana. Kolmesti. Sita sitten taalla on paranneltu. Voi pojat etta ottaa paahan olla sairaana, varsinkin kun paraneminen on niin lahella! Noh, nyt se on vihdoin voitettu, osittain levon ja tiukan ruokavalion ja osittain Richin epamaaraisen sitruunaherbaluutteen avulla!
Kuten tarkkaavaisimmat ehka huomasivat, on meilla uusia kavereita. Rich ja Tiina (joka on puoliksi suomalainen ja puoliksi britti, mutta osaa puhua vain englantia ja hindia ja espanjaa ja ... ja ... mika jarkytys, SUOMENRUOTSIA!!! HAHAHAHAAA!!! Ei siis suomea ollenkaan! Ei voi olla totta! Deus non est!) Mukava pariskunta anyway. Ne tuo Intiasta enkkuihin hopeaa, korviksia, vyolaukkuja, pienia nahkatoita, sormuksia jne. Sitten ne myy niita kesan festareilla kierrellen britteja ympariinsa ja saamillaan rahoilla tulevat takas intiaa. Millainen tyyli elaa?
Denguebrothers on nyt AGRAssa. Paikka on hmm.. jalleen kerran mielenkiintoinen. Ennen kun me tanne saavuttiin, oltiin me jo kuultu paikasta paljon huonoa. Paikka ei ole kuulemma erityisen mukava. "Kaks paivaa korkeintaan, niin etta naatte sen mita siella on nahtavissa." Olimmekin siis jo alusta lahtien hieman ennakkoluuloisia koko mestan suhteen. Saavuimme tanne jo aamu kuudelta. Matkustus yobussissa meni kivuttomasti. Ainoa ongelma oli oikeastaan jalkojen suoristus nukkuessa, silla me otettiin reput mukaan ylos ja ne pahukset vievat tietenkin oman tilansa meidan punkistamme. Kylmyyskaan ei talla kertaa ahdistanut, kiitos parempien ikkunoiden ja hyvien vilttien (Juniorikin hommasi vihdoin oman Pushkarin loputtomista bazaareista). Jo nyt ollaan kohdattu ukotusta ihan tarpeeks. Ei siita sen enempaa, ollaan vaistetty se aika hyvin, mutta yritys on ollut valilla kovaa.
Tasta ei nyt tuu yhtaan mitaan! :D Siis kirjottamisesta. Noh, lyhyesti, koko Agraan tulon syy on seuraava, hieman romantisoidussa muodossa, mutta silti totuudessa pysyen. Kun me tultiin tanne, sannattiin me eraalle kattoterassille aikaiselle aamiaiselle. Aamiasta odotellessa (tilasin kasvismunakkaan ja paahtoleipaa +chain) ja auringon juuri noustessa taivaalle nostin katseeni ylos ja huomasin katsovani lintuparvea, joka lensi Taj Mahalin ohi. Junnu vei sanani suusta ja sanoi samalla hetkella: "Kato, lintuparvi lentaa Taj Mahalin ohi!" Sanoin jotakuinkin: "Niinpa, huomasin sen just!" Olimmehan me toki nahneet tuo myyttisen rakennuksen jo hetkea aiemmin, mutta kaikki tiivistyi tuohon hetkeen jotenkin taydellisesti. Tilanne oli taas jokseenkin absurdi. Nahda nyt tuosta vaan lintuparvi, joka ohittaa juuri Taj Mahalin. Heh, loistavaa!
Huomenna menemme katselemaan kyseista mestaa lahempaa ja maksamme sisaanpaasystamme 750 rupeeta mieheen, eli melkein 15 egee, kun paikalliset maksavat siita 20 rupeeta, eli noin 40 centtia. Kaippa tuo on oikeudenmukaista? Aiomme myos kuluttaa aikaamme ukottajia ja huijareita vaistellen, seka chaita lipitellen. Illalla hyppaamme junaan ja suuntaamme kohti Varanasia, pyhaa kaupunkia. Nyt on aika luovuttaa talta eraa. Heh!
"SIC TRANSIT GLORIA MUNDI" (thus passes away the glory of the world)
-En muista, enka luultavasti edes tieda etta kuka
-Jussi (inspiraatiota vailla oleva vapaa ajattelija)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti